Päijät-Häme

Päijät-Hämeen maakunta on saanut nimensä Suomen syvimmän ja toiseksi suurimman järven, Päijänteen, mukaan. Luonnonkaunista maisemaa hallitsevat jääkautisten mannerjäätiköiden muovaamat vaikuttavat harjanteet, salpausselät, joiden jyrkillä rinteillä mutkittelee nykyisin ulkoilureittien verkosto. Alueella sijaitsee muun muassa Päijänteen kansallispuisto, jossa pääsee liikkumaan niin jalan kuin veneelläkin. Päijät-Häme onkin erinomainen kohde kaikille ulkoilun, luontomatkailun, liikunnan ja urheilun ystäville.

Päijät-Häme sijaitsee eteläisessä Suomessa, ja sen naapurimaakuntia ovat muun muassa Uusimaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Päijät-Hämeen maakuntakeskus ja suurin kaupunki on Lahti, jossa asuu noin 120 000 ihmistä. Alueen muita keskuksia ovat Hartola, Heinola, Sysmä ja Vääksy. Päijät-Hämeen maakunta on tunnettu erityisesti kauniista järviluonnosta, mutta siellä on myös useita kiinnostavia historiallisia matkailukohteita sekä runsaasti mukavaa tekemistä.

Päijänteen kansallispuisto

Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Päijänne-järven eteläosassa Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueella. Kansallispuisto sijaitsee pääosin saarilla, joista osa on hiekkarantaisia harjusaaria ja osa kivisempiä kalliosaaria. Saarista iso osa on kokonaan rakentamattomia. Päijänteen kansallispuisto on erinomainen retkikohde veneilijöille, mutta myös maanteitse kulkeva pääsee nauttimaan kansallispuiston maisemista esimerkiksi Pulkkilanharjulla sekä puiston suurimmassa saaressa Virmailassa.

Retket Päijänteen kansallispuistoon voi aloittaa esimerkiksi Padasjoelta, jonka vilkkaassa laivarannassa on runsaasti pysäköintitilaa, hyvä veneenlaskupaikka, venetaksipalveluita, ravintola sekä runsaasti muita palveluita niin vesitse kuin maata pitkin kulkeville. Myös Vääksyssä on palvelusatama, josta pääsee vesille joko omalla veneellä tai venetaksilla. Muita hyviä lähtöpaikkoja retkille ovat Päijätsalo Sysmässä sekä Lehmonkärki Asikkalassa.

Aktiviteetit Päijänteen kansallispuistossa

Päijänteen kauniiseen saariluontoon pääsee parhaiten tutustumaan vesiteitse joko moottori- tai purjeveneellä tai vaikkapa kanootilla. Kansallispuiston alueella on hyvä verkosto vieraslaitureita, mutta myös kauniita luonnonsatamia. Useissa saarissa on telttailualueita ja tulentekopaikkoja. Leiriytyminen ja tulenteko on sallittu ainoastaan osoitetuilla paikoilla. Päijänteen vedet eivät kuulu kansallispuistoon, ja myös kalastus on alueella mahdollista, tosin pääosin luvanvaraista.

Päijänteen harjuilla ja saarilla risteilee monipuolinen luontopolkujen verkosto. Pulkkilanharjulla on kahden kilometrin mittainen helpohko reitti, jonne pääsee ilman venettä, ja saarilla on runsaasti eritasoisia patikointireittejä. Kansallispuiston alueella saa marjastaa ja sienestää. Päijänteen kansallispuistossa ei ole virallista uimarantaa, mutta esimerkiksi Kelventeen saarella on upeita luonnonhiekkarantoja. Talvisin jäätilanteen salliessa alueella on mahdollista liikkua myös hiihtäen tai luistellen.

Lahti

Lahden seudulla on asuttu jo 9000 vuotta sitten, ja Lahti onkin yksi Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Historiallisesti Lahti on ollut merkittävä markkina- ja risteyspaikka, sillä se sijaitsi kohtuullisen matkan päässä niin Turusta, Viipurista, Porvoosta kuin Helsingistäkin. Nykyään Lahti on käytännössä osa Helsingin metropolialuetta, sillä nopeat raide- ja tieyhteydet ovat lisänneet päivittäistä työmatkaliikennettä Lahdesta Helsinkiin.

Lahden kenties tunnetuimman maiseman muodostavat kolme hyppyrimäkeä Salpausselän urheilukeskuksessa, ja Lahti onkin perinteisesti tunnettu talviurheilukaupunkina. Lahdessa on kuitenkin paljon muutakin nähtävää ja koettavaa, esimerkiksi Suomen moottoripyörämuseo, huonekaluteollisuudesta ja sisustuksesta kertova Askon museo, Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo, Alvar Aallon suunnittelema Lahden ristin kirkko sekä Hennalan entinen kasarmialue, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Urheilumatkailua Lahdessa

Urheilusta kiinnostuneelle riittää Lahdessa nähtävää ja tehtävää. Hiihdosta kiinnostuneet voivat suunnata vaikkapa Hiihtomuseoon ja sen jälkeen sivakoimaan Salpausselän laduille. Lahdessa pääsee perinteisesti hiihtämään jo melko varhain syksyllä ensilumenladulla. Lahdesta löytyy myös muun muassa trampoliinipuisto, skeittihalli sekä keilahalli. Penkkiurheilijat voivat päästä seuraamaan suosikkilajiaan FC Lahden jalkapallo-, Lahti Pelicansin jääkiekko- tai Lahti Basketballin koripallo-otteluissa.

Kulttuurimatkailua Lahdessa

Lahti on perinteisesti tunnettu erityisesti urheilukaupunkina, mutta se on viime vuosina saanut yhä enemmän kansainvälistä mainetta myös merkittävänä kulttuurikaupunkina. Vuonna 2000 valmistunut kansallissäveltäjämme mukaan nimetty Sibeliustalo on entinen punatiilinen teollisuusrakennus, joka kunnostettiin konsertti- ja kongressikeskukseksi. Sibeliustalon uuden osan kantavat rakenteet on rakennettu puusta. Lahden oma orkesteri Sinfonia Lahti konsertoi Sibeliustalossa.

Lahden kaupunginteatteri toimii omassa teatterirakennuksessaan kaupungin keskustassa, ja tuottaa vuosittain 7-10 uutta näytelmää. Lahdessa järjestetään myös useita kansainvälisiä, toistuvia kulttuuritapahtumia. Näistä kenties tunnetuin on julistetaiteen katselmus ja kilpailu Lahden julistetriennale, joka järjestetään seuraavan kerran vuonna 2021 uudessa Taide- ja julistemuseossa. Lahden kansainvälinen kirjailijakokous on järjestetty vuodesta 1963. Lahden kansainvälinen urkuviikko järjestetään niin ikään vuosittain.

Sysmä

Päijät-Hämeen pohjoisosassa ja Päijänne-järven itärannalla sijaitsee Sysmän kunta. Sysmässä asuu vakituisesti alle 4000 ihmistä, mutta kesäisin väkimäärä moninkertaistuu, sillä Sysmä on yksi Suomen suosituimpia mökkipaikkakuntia. Mökkiasukkaiden lisäksi Sysmä on kesäisin muun muassa veneilijöiden ja muiden luonnossa liikkujien suosiossa. Sysmässä on kolme pienvenesatamaa. Sysmään pääsee kesällä myös sisävesilaivalla Padasjoelta, sekä Lahdesta ja Jyväskylästä.

Sysmästä pääsee sisävesilaivalla Päijänteen kanssallispuistossa sijaitsevaan Päijätsalon saareen. Saaressa sijaitsee muun muassa kaksitoista metriä korkea näkötorni, josta avautuu komea näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Sysmän nähtävyyksiin kuuluvat myös Onkiniemen siirtolohkare sekä Pyhän Olavin kivikirkko 1500-luvulta. Sysmässä sijaitsevat Hovilan, Nordenlundin ja Suurkylän kartanot. Sysmä on erityisen tunnettu korkeatasoisesta Sysmän Suvisoitto -kulttuuritapahtumasta, joka järjestetään vuosittain heinäkuussa.

Asikkala ja Vääksy

Myös Asikkala on erittäin suosittu mökkipaikkakunta vesistöjen äärellä Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella. Luonto tarjoaa Asikkalassa mainiot mahdollisuudet harrastaa veneilyä, kalastusta, urheilua ja ulkoilua. Asiakkalassa on myös täysmittainen golfkenttä. Asikkalan kunnan keskustaajama on Vääksy, jossa on asukkaita noin 5000. Vääksyn läpi kulkee Vääksyn kanava, joka on Euroopan vilkasliikenteisin sisävesikanava ja Asikkalan tunnetuin nähtävyys.

Vääksyn kanava on aikanaan palvellut tukinuittoa ja rahti- sekä matkustajalaivaliikennettä, mutta tänä päivänä käyttö on reittilaivojen ja vapaa-ajan veneiden sulutusta. Kanavassa on vain yksi sulku ja sen vedenpintojen korkeusero on noin kolme metriä. Kanavan kokonaispituus on 1,3 km. Kanavan länsipuolella sijaitseee idyllinen Vanhan Vääksyn alue, jossa voi ihailla kaunista jokimaisemaa sekä satavuotiaita rakennuksia pikku putiikkeineen.

Heinola

Noin 20 000 asukkaan Heinola on viehättävä pikkukaupunki Lahden koillispuolella. Koko tieosuus Helsingistä Heinolaan saakka on rakennettu moottoritieksi, ja nelostie kulkee Heinolassa pitkin Suomen toiseksi pisintä siltaa, Tähtiniemen siltaa. Heinolan nähtävyyksistä voi mainita Heinolan lintutarhan, joka on Suomen ainoa virallinen lintuhoitola. Siellä hoidetaan trooppisia ja luonnovaraisia lintuja, ja se houkuttelee vuosittain lähes 100 000 matkailijaa.

Vierumäki

Heinolassa sijaitsee myös Vierumäen kylä ja siellä Suomen urheiluopisto. Vierumäki on perinteikäs vapaa-ajan-, liikunta-, koulutus- ja valmennuskeskus, jossa voi harrastaa monenlaista liikuntaa tenniksestä avantouintiin ja luistelusta maastopöyräilyyn. Vierumäellä on myös monipuolinen kurssitarjonta eri tasoiseen liikunnan harrastamiseen ympäri vuoden. Luonnollisesti alueelta löytyy paljon erilaisia palveluita kuten hierontaa, kuntotestausta sekä ravintoloita ja kokoustiloja.

Päijät-Hämeen majoitusvaihtoehtoja

Päijät-Hämeen suurimmassa kaupungissa Lahdessa on majoittujalle tarjolla runsaasti hotellivaihtoehtoja. Hotelleja ja huoneistohotelleja löytyy myös pienemmiltä paikkakunnilta muun muassa Heinolasta, Hartolasta ja Hollolasta. Heinolassa kauniilla paikalla Tähtiniemen sillan kupeessa sijaitsee myös tunnelmallinen Kumpeli Spa -kylpylä. Orimattilassa puolestaan sijaitsee erityisesti ryhmille sopiva kylpylä Hellimö. Pajulahden urheiluopisto Nastolassa tarjoaa monipuolisia majoitusvaihtoehtoja sekä vapaa-ajan palveluita.

Ehdottomasti harkitsemisen arvoinen majoitusvaihtoehto Päijät-Hämeen alueella on omatoiminen majoitus mökissä tai leirintäalueella. Tarjolla on niin mökkejä Päijänteellä, B&B-paikkoja pienissä kyläkeskuksissa kuin maatilamajoitustakin. Vaativampaan makuun löytyy luksushuviloita lähellä palveluita, ja kesällä saattaa tarjoutua majoitusta vaikkapa asuntolaivassa. Alueella on myös runsaasti vaihtoehtoja leirintäaluetta etsiville. Päijänteen kansallispuiston alueella on mahdollista yöpyä omassa tai vuokratussa teltassa taikka veneessä.

Yhteenveto

Päijät-Hämeen alue tarjoaa aktiiviselle matkailijalle ainutlaatuisia luontoelämyksiä vesillä, harjumaisemissa ja metsissä. Luonto on lähellä niin kesällä kuin talvellakin, ja aktiivinen lomailija löytää kiinnostavaa tekemistä alueen monipuolisesta palvelutarjonnasta. Kulttuurinnälkäiset pääsevät nauttimaan alueen monista festivaaleista ja teemaviikoista. Välimatkat eri nähtävyyksien välillä ovat lyhyet, ja matka taittuu helposti omalla autolla tai julkisilla liikennevälineillä taikka kesäaikaan tietysti veneellä.