Kainuu

Kainuu on maakunta Pohjois-Suomessa. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon välissä. Se jakaa myös maarajaa Venäjän kanssa. Kainuun maakuntakeskus ja suurin kaupunki on Kajaani. Kajaanin lisäksi Kuhmolla on Kainuussa kaupunkioikeudet. Koko maakunnan alueella asuu yhteensä hieman yli 70 000 henkeä. Kainuussa sijaitsee yksi Suomen suurimmista järvistä, Oulujärvi. Matkailijalle Kainuu tarjoa niin erilaista hauskaa kulttuuria (kuten suopotkupallon MM-kisat), kamarimusiikkia, kirjallisuutta tai paljon mahdollisuuksia erilaiseen urheiluun, luonnossa liikkumiseen ja muihin aktiviteettihin.

Kainuun suuri valttikortti on sen karunkaunis luonto, joka onkin kasvattanut merkitystään alueen matkailun kehityksessä. Etenkin luontoharrastajat ja luontovalokuvaajat tuntevat Kainuun erityisen hyvänä villieläinten bongauskohteena. Alueesta nimittäin noin 80 % on metsää. Kainuun rauhallisissa korvissa sijaitsee useita suurpetojen tarkkailuun tarkoitettuja torneja. Niissä voi onnekas nähdä hyvin turvallisesti esimerkiksi karhun, suden tai ahman tai muita eläimiä kuten kettuja ja majavia. Myös monet lintulajit, joiden joukosta löytyvät myös erilaiset kotkat ja haukat, viihtyvät Kainuun jylhillä erämailla.

Kainuun luonto on tilavaa ja puhdasta

Kainuussa jos missä saa kokea metsän rauhoittavaa ja inspiroivaa vaikutusta. Alueesta nimittäin noin 80 % on metsää, joista osa on ikivanhoja aarniometsiä. Lisäksi siellä on järviä ja paljon suoalueita. Erityisesti marjastuksen ystäville tämä tarkoittaa käytännössä runsaita marjamaita, joilla on vähän kilpailua, vaikka alueen paikallinen väestö marjastusta suhteellisen runsaasti harrastaakin tutkimusten perusteella. Kainuussa kasvaa mustikan ja puolukan lisäksi myös soiden kaunis ja mehukas aarre, lakka, josta siitä saadaan yleensä hyviä satoja.

Suurehkon maantieteellisen kokonsa ja suhteellisen pienen väkilukunsa ansiosta Kainuussa ei juurikaan ole valosaastetta. Sen ilmasto on myöskin mantereellinen, eli taivas on usein kirkas ja pilvetön. Tämä tekee Kainuusta siten myös erinomaisen kohteen revontulten katseluun. Luontoon kannattaa Kainuussa suunnata myös valoisaan aikaan ihan jo siitä syystä, että sen alueella on niin paljon hienoja reittejä. Alueen matkailusivusto Wild Taiga on esimerkiksi listannut paljon eri reittejä niin luontopoluille, patikointiin, melontaan kuin hiihtoon.

Tehtävää, nähtävää ja koettavaa Kainuussa

Kainuu tunnetaan erityisesti Vuokatin laskettelukeskuksesta, Katinkullan lomakeskuksesta ja kylpylästä Vuokatin kylässä. Siellä sijaitsee myös Vuokatin Urheiluopisto, joka on keskittynyt koulutukseen ja asiantuntijuuteen lumiliikunnan ympärillä. Laskettelukeskuksessa järjestetään myös paljon erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia kisoja, kuten Hiihdon Suomen Cupin osakilpailuja, sekä kisoihin tähtäävää harjoittelua. Vuokatin nosti maineeseen erityisesti sen 1990-luvulla rakennettu maailman ensimmäinen hiihtotunneli. Rinteidensä puolesta Vuokatin laskettelukeskus soveltuu niin aloitteleville kuin kokeneillekin laskijoille. Siellä saa myös opetusta lasketteluun, lumilautailuun, maastohiihtoon, telemarkiin sekä soveltavaan alppihiihtoon.

Vuokatin alueella riittää myös viihdetarjontaa laidasta laitaan. Alue vetääkin puoleensa kymmeniätuhansia turisteja ympäri maailmaa sekä varsinkin laskettelu- ja bilekansaa koko Pohjois-Suomesta. Rinneravintoloiden lisäksi Vuokatissa järjestetään esimerkiksi VuokattiFest, jolla on ollut viime vuosina tapana avata Suomen musiikkifestivaalikausi. Marraskuussa Holiday Club Katinkullassa taas järjestetään Suomen suurimmaksi pikkujouluiksikin kutsuttu kaksipäiväinen WinterFest. Näiden molempien tapahtumien aikana lavalla nähdään joitakin Suomen suosituimpia uusia ja perinteisiä artisteja. Myös esimerkiksi Miss Suomi -kiertueet saapuvat yleensä myös Vuokattiin.

Kainuulaiset houkutusten saaret

Kansainvälisen koronakriisin myötä Kainuu sai Suomen sisällä suurta lisänäkyvyyttä ja nostetta yllättäen. Alue nimittäin valittiin huippusuositun tosi-tv-sarjan Temptation Island Suomen uudeksi kuvauspaikaksi, kun sarjan perinteiseen kohteeseen Thaimaahan ei enää päästykään. Kainuun miljöö tarjosi 'Temppareiden' Suomi-versiolle kauniita kuvauslokaatioita ja hauskoja, perinteisiä ja uudempia aktiviteetteja alueelta. Sarjaa kuvattiin pääosin sydämenmuotoisella Lamposaarella sekä Vuokatin suurimmalla luksushuvilalla. Parisuhteitaan testaavat kilpailijat pääsivät kokeilemaan muun muassa sup-lautailua, saunalauttailua sekä kainuulaisten lehmien harjaamista.

Kamarimusiikkia kauniissa tunnelmissa

Kainuu on tullut tutuksi myös korkeakulttuuritarjonnastaan. Esimerkiksi Kuhmon Kamarimusiikki on Suomen suurin kamarimusiikkiin keskittynyt tapahtuma, ja koko maan viidenneksi suurin festivaali. Tämä kaksiviikkoinen tapahtuma on alan piireissä todella arvostettu juhla. Sen lavoilla esiintyy suomalaisten taiteilijoiden lisäksi myös paljon kansainvälisiä muusikoita. Sen välitön ja lämmin tunnelma (johon kuuluvat esimerkiksi iltanuotiot sekä polkupyörät) on noteerattu ulkomaisia julkaisuja myöten. Esimerkiksi The Financial Times kehui vuonna 2015 festivaalin maasta taivaisiin ja kutsui Kuhmoa 'paratiisiksi uteliaille'.

Kainuun Suomussalmella sijaitsee myös yksi Suomen vaikuttavimmista tilataideteoksista, Hiljainen kansa. Se on paikallisen Reijo Kelan vuonna 1988 luoma ympäristöteos, joka koostuu variksenpelättien oloisista hahmoista, jotka tuijottavat matkaajaa yllättäen pellolta valtatie 5:n varrella. Nämä noin 800 mykkää turvepäätä saavat uudet vaatteet kaksi kertaa vuodessa. Vaatteet kerätään aina lahjoituksena ja ne puetaan hahmojen ylle talkoovoimin. Hiljainen kansa on puhutteleva ja ulkomaita myöten palkittu taideteos, jonka varrella kannattaa ehdottomasti pysähtyä Pohjois-Suomen matkalla.

Kainuulainen kirjallisuusmatkailu

Reilun 8000 asukkaan Kuhmo ja samalla koko Kainuu on saanut myös merkittävää nostetta korkeakulttuurin saralla, kun se valittiin yhdeksi Unescon luovien kaupunkien verkoston kirjallisuuskaupungiksi vuonna 2019. Sen hakemuksen keskiössä oli Kalevala-teema. Kuhmo on rakennuttanut Kalevala-aiheisia rakennuksia sekä alueelle on suunnitteilla muitakin projekteja ja hankkeita teeman ympäriltä. Kalevalalla ja Kainuulla on nimittäin erityinen suhde: Karjalan alueen runojen lisäksi Elias Lönnrot lisäsi siihen myös materiaalia kainuulaisesta suullisesta perinteestä ja työsti teosta erityisesti Kuhmossa.

Jo ennen Kalevala-hankkeita on kainuulainen ja Kainuu-aiheinen kirjallisuus aina ollut Suomessa tunnettua. Eino Leino syntyi Paltamolla ja Veikko Huovinen taas vietti elämänsä Sotkamossa. Parhaiten Kainuuta lienee tehnyt tutuksi kuitenkin kirjailija Ilmari Kianto. Tämä muualta muuttanut korpikirjailija sijoitti kuuluisan köyhälistöromaaniinsa Ryysyrannan Jooseppi Kainuuseen kuvitteelliseen Rämsänrannan Petkelkylään. Kulttuurihahmo Kianto teki samalla muulle maalle tutuksi alueen murretta. Tältä Kainuun luontoon ja luonteeseen ihastuneelta kirjailijalta tilattiin myös Kainuun nykyinen maakuntalaulu, Nälkämaan laulu. Sävellyksen sille teki Oskar Merikanto.

Mielenkiintoisia majoituskohteita Kainuussa

Kainuussa voi nukkua mitä sympaattisimmissa paikoissa. Nukkumaan pääsee nimittäin ympäri maakuntaa majataloihin, leirintäalueille, erämaakämppiin tai miksei vaikkapa heinälatoon. Harva nimittäin tietää, että Hiljaisen kansan vieressä Niittykahvilan yhteydessä on heinälato, jossa saa nukkua täysin ilmaiseksi, mikäli ikimuistoinen ja hyvin kansallisromanttinen kokemus kiehtoo. Heinälatoon mahtuu kerrallaan maksimissaan kymmenen henkeä. Vieraat voivat vuokrata pientä summaa vastaan hyttysverkon. Aamulla voi herätä luonnon ääniin, nauttia aamupalasta ja nuotiokahvista ennen kuin matka jatkuu kohti Kuusamoa tai etelää.

Hotelli- ja mökkitarjonta on Kainuussa taas keskittynyt enimmäkseen Kajaaniin ja Vuokattiin. Vuokatissa vuodepaikkoja on tuhansia, pitäähän nimittäin urheilutapahtujien osallistujat sekä yleisö saada majoitettua laadukkaasti kätevän matkan päähän. Hotelleja ovat esimerkiksi Break Sokos Hotel Vuokatti sekä Holiday Club Katinkulta sekä ylellinen ski-in/ski-out -hotelli Aateli. Vuokatissa on myös paljon tasokkaita vuokramökkejä erikokoisille seurueille. Esimerkiksi Jättiläisenmaa tarjoaa upeita korkean vaaran päälle rakennettuja 'linnunpönttöjä' yöpymiseen. Kohteessa on myös näköalasauna sekä ulkoporeallas.

Milloin ja miten Kainuuseen kannattaa mennä?

Se milloin Kainuuseen kannattaa matkustaa riippuu hieman omista mielenkiinnon kohteista ja suunnitelluista aktiviteeteista. Suurin osa matkailijoista suuntaa Vuokattiin talvella. Luonnonlumille saattaa joskus päästä jo lokakuussa. Lumikenkäilyyn ja moottorikelkkailuun taas kannattaa odottaa hieman paksumpia hankia myöhemmälle talvelle. Hiihtotunneli on puolestaan auki ympäri vuoden. Kainuun kulttuuritapahtumat taas painottuvat pitkälti kesään, jolloin on myös paras aika bongailla villi-eläimiä myös senkin vuoksi, että jotkut niistä ovat myöhemmin talvi-unilla. Syksyretkillä voi taas välillä bongata komeaa (maa)ruskaa.

Rokkipiireissä suosittu lauluntekijä Litku Klemetti laulaa kappaleessaan junasta Kainuseen. Käytännössä tämä tarkoittaa VR:n yhteyttä Kajaaniin. Jotkut junat pysähtyvät myös Kontiomäellä, Paltamossa ja Vaalassa. Siitä eteenpäin on hyvä siirtyä autolla tai bussilla. Esimerkiksi suoraan Vuokattiin pääsee myös linja-autoilla myös muualta Suomesta. Kajaanissa on lisäksi lentokenttä, josta Finnair lentää Helsinkiin ja Jyväskylään. Venäjälle tai sieltä tuleva matkaaja pääsee Kainuuseen Vartius--Lyttä -rajanylityspaikan kautta. Se sijaitsee Kuhmon alueella, noin 140 kilometriä itään Kajaanista.