Vertaa ja varaa paras majoitus Etelä-Karjala

Etelä-Karjala portti Järvi-Suomeen

Etelä-Karjala sijaitsee Kaakkois-Suomessa, jossa sen rajanaapureita ovat Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala sekä idässä Venäjä. Etelä-Karjalaan on helppo tulla. Tänne pääsee junalla, autolla, lentokoneella ja vaikka laivalla. Alueella sijaitsee suuri määrä erikokoisia järviä ja jokia. Saimaa, Suomen suurin järvi, alkaa Lappeenrannan alueelta ja myös lukuisat muut järvet rikkovat metsikköistä maisemaa. Lappeenranta on alueen suurin kaupunki ja sen kyljessä sijaitsee Imatra. Muita taajamia ovat esimerkiksi Luumäki ja Rautjärvi. Etelä-Karjalan lukuisat järvet, mukaan lukien Saimaa, ovat etenkin mökkiläisten suosiossa. Asukkaita alueella on noin 127 500.

Etelä-Karjalan sijainti suuren itäisen naapurin kyljessä on tehnyt siitä lukuisien sotien näyttämön. Viimeisimmässä rytinässä se joutui luovuttamaan suuria alueita voittajavaltiolle, mutta jotain sentään jäi vielä tällekin puolelle rajaa, nimittäin Säkkijärven polkka! Nykyisin yhteiselo sujuu rauhallisemmissa merkeissä ja Lappeenranta-Imatran seudun kaupat parhaimmillaan kuhisevat venäläisiä asiakkaita. Saimaalla tehdään risteilyjä ja osa niistä ulottuu aina Viipuriin asti. Alueella asuu myös suhteellisen paljon venäläisiä, osa vakituisia asukkaita ja osa mökkiläisiä. Rajan läheisyys on omalta osaltaan tukenut liike-elämää ja matkailua, ja tuo alueelle kipeästi kaivattuja tuloja.

Historian havinaa ja hiekkarantoja

Etelä-Karjala on kauan ollut matkailijoiden suosiossa. Alueella on niin kulttuurin tarjontaa kuin luontoelämyksiä. Maakunnan pääkaupunki, Lappeenranta, on historiallinen varuskuntakaupunki. Näyttävin osa tästä on Lappeenrannan Linnoitus lähes kaupungin keskustassa Kaupunginlahden rannalla. Tämä historiallinen kokonaisuus ei enää toimi varuskuntana, vaan sen ovat vallanneet käsityöläiset sekä kodikkaat ja korkeatasoiset kahvilat sekä ravintolat. Siellä järjestetään myös erilaisia tapahtumia, kuten markkinoita ja vuosittain toistuva Linnoituksen Valot -tapahtuma. Alueella on myös useampia museoita, joissa esitellään alueeseen liittyvää historiaa. Mainittakoon, että Lappeenrannan kaupunki perustettiin vuonna 1649, jolloin linnoitus oli jo olemassa.

Imatra on Etelä-Karjalan toinen kaupunki. Sen matkailun vetonaula on ollut jo kymmenien vuosien ajan Imatran koski. Tämä voimalaitoksen patoaltaan alapuolella sijaitseva kivikkoinen uoma on näyttämönä mahtavalle vesiryöpylle, joka tapahtuu, kun voimalaitoksen patoluukut avataan. Tällöin valloilleen pääsee 500 kuutiometriä vettä sekunnissa, joka on todella mahtava näky. Imatran kosken putouskorkeus on noin 18 metriä ja kosken pituus 1,3 kilometriä. Nykyinen voimalaitos, jonka takia joki on padottu, otettiin käyttöön vuonna 1929. ja se on edelleen teholtaan maamme suurin vesivoimalaitos.

Kummituksia

Imatran Valtionhotelli on varmaankin yksi maamme erikoisimmista hotellirakennuksista. Se rakennettiin 1900-luvun alussa kahden paikalla sijainneen puisen hotellirakennuksen paikalle. Sen alkuperäinen nimi oli Grand Hotel Cascade. Se on olemassaolonsa aikana toiminut muun muassa sotilassairaalana sisällissodan aikana ja Kannaksen armeijan esikuntana toisessa maailmansodassa. Ja koska kyseessä on linnamainen rakennus, liittyy siihen erilaisia tarinoita ja uskomuksia. Vihreä rouva -nimeä tottelee hotellin käytävillä vaelteleva kummitus. Miehensä uskottomuudesta vihastunut nuori vaimo hyppäsi kosken kuohuihin kirjoitettuaan miehelleen kirjeen. Mies ei kuitenkaan koskaan saanut kirjettä, ja siksi Vihreä rouva kummittelee vieläkin.

Hieman toisenlaisia hahmoja löytyy jatkettaessa Imatralta kohti pohjoista Joensuun suuntaan. Rautjärvi on Imatran naapurikunta ja sieltä löytyy talvisodan sankarin, Simo Häyhän museo. Häyhä oli maamme tunnetuin tarkka-ampuja, ja hyvinpä hän leiviskänsä sotatoimissa hoitikin. Useampi sata naapurin miestä sai maistaa Simo Häyhän lyijyä ja siirtyä siten Vihreä rouvan seuraan. Kun tästä jatketaan matkaa, tullaan Simpeleelle ja Parikkalaan. Sieltä löytyy kutostien varresta Parikkalan Patsaspuisto, joka on ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen elämäntyö. Sieltä löytyy 560 erilaista betonista tehtyä patsasta, jotka taiteilija teki viidenkymmenen vuoden aikana.

Imatran kylpylät

Hyvää oloa voi Etelä-Karjalassa löytyä, vaikka loska-aikaan. Imatralla on kaksi hyvin suosittua kylpyläkompleksia, joista löytyy jokaiselle jotakin. Imatran Kylpylä on näistä vanhempi ja tarjoilee hyvinvointia kylpylämuodossa. Uima-altaat ovat suuria ja vesi lämmintä, uima-altaita on kolme kappaletta. Majoittua voi uudistetussa hotellissa, joka on etenkin perheiden suosiossa. Muitakin majoitusvaihtoehtoja löytyy lähistöltä, jos kylpylähotelli tuntuu vieraalta. Paikka sopii erinomaisesti hemmotteluun ja irtiottoon arjesta, eikä huono ilmakaan haittaa. Toki alueella on myös erinomaiset ulkoilumahdollisuudet, oli sitten kesä tai talven pakkaset.

Toinen kylpylä on Holiday Club Saimaa, joka on näistä kahdesta uudempi. Täältäkin löytyy erinomaiset kylpymahdollisuudet ja muuta sopivaa itsensä hemmotteluun. Kylpylässä on tanssivien vesien näytös puolen tunnin välein, jolloin vesisuihkut ja valaistus "tanssivat" musiikin tahdissa. Kokemus on hieno ja etenkin lasten suosiossa. Jos uiminen ja kylpeminen ei kiinnosta, täällä voi viettää iltaansa esimerkiksi keilaamalla. Hohtokeilaus on nimenä iltakeilaukselle, jolloin keilahalli on valaistu erivärisillä valoilla. Majoitusmahdollisuudet ovat erinomaiset, ja jos tunnet viihtyväsi, voit vaikka hankkia oman lomaosakkeen alueelta.

Saimaa, Suomen suurin järvi

Saimaa on veneilijän paratiisi. Sen yli 5 000 saarta ja suuret selät tarjoavat veneilijöille monenlaista tutkittavaa. Saimaan pinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä ja sen korkeus merenpinnasta on 76 metriä. Syvin kohta on vain 84 metriä, eli järvi on suhteellisen matala. Se on muovautunut jääkauden aikana ja siitä muistona on upeita hiekkarantoja ja jylhiä kalliomuodostelmia. Suuret selät antavat merellistä tuntumaa ja Saimaalla onkin säännöllistä rahtiliikennettä. Myös huviveneilyä harrastetaan paljon puhumattakaan kesämökkeilystä. Etelä-Karjala ja sen vieressä sijaitseva Etelä-Savo ovat todellisia kesämökkimaakuntia.

Risteilyt

Saimaalla kulkee rahtilaivojen ja huviveneiden lisäksi myös risteilyaluksia. Saimaaseen tutustumisen voi aloittaa vaikka muutaman tunnin risteilyllä Lappeenrannasta Saimaan kanavalle. Aluksia on useampia, ja ne ajavat joko säännöllistä risteilyliikennettä tai vaikka tilausristeilyjä. Muutaman tunnin risteily Saimaan kanavalle ei juuri kukkaroa rasita ja voi olla todellinen nautinto lämpöisen kauniina kesäpäivänä. Jos tällainen lomanvietto kiinnostaa, voi Lappeenrannasta lähteä pidemmälle risteilylle Viipuriin, karjalaisten kaupunkiin. Menomatka sujuu rattoisasti laivalla ja paluukyydiksi voi valita vaikka bussin, viisumiakaan ei tarvita näin lyhyellä visiitillä, passi kuitenkin.

Majoitusvaihtoehtoja

Etelä-Karjalasta löytyy monenlaisia majoitusvaihtoehtoja telttailusta hotelliin. Lappeenrannassa on esimerkiksi Huhtiniemen Camping, jossa voit telttailla tai majoittua asuntovaunulla. Imatran Ukonniemessä on myös leirintäalue. Jos et kuljeta nukkumapaikkaa mukanasi, ei huolta, majoitusmahdollisuuksia riittää kyllä. Hotelleja löytyy niin kaupunkikeskuksista kuin Saimaan rannoilta, maatilamajoitusta ja bed&breakfastia unohtamatta. Myös kesämökkien vuokraaminen on vilkasta, mökkejä voi nykyään vuokrata hyvinkin helposti ympäri vuoden. Mökin voi ottaa vuorokaudeksi tai vaikka koko kesäksi niin halutessaan. Monet mökeistä ovat lähes omakotitalon luokkaa varustukseltaan, joten niissä asuminen onnistuu myös talvella.

Etelä-Karjala on myös erinomaista marjastus- ja sienestysmaastoa. Puhtaat metsät ja järvet ovat luontoa parhaimmillaan, eikä metsästä tarvitse palata tyhjin käsin. Oman tiensä kulkija saa vaeltaa metsissä pitkiä aikoja tapaamatta muita ihmisiä ja nauttia luonnon hiljaisuudesta. Toki hiljaisuus on suhteellista, esimerkiksi Parikkalan Siikalahdella tai vaikka Joutsenon Konnunsuon pelloilla käy aikamoinen vilske lintujen muuttoaikaan. Siikalahti on kansainvälisestikin tunnettu lintubongareiden paratiisi ja Konnunsuon pelloilla voi nähdä tuhansien hanhien parvia pitämässä taukoa muuton aikana. Ja metsässä kulkija voi täällä törmätä vaikka metsän kuninkaaseen, karhuun.

Etelä-Karjala pieni suuri maakunta

Etelä-Karjalasta löytyy kaikki. Opiskella voi joka tasolla, esikoulusta yliopistoon. Luontoa on joka lähtöön, huikeista hiekkarannoista hämäriin aarniometsiin. Nähtävää ja koettavaa on tarjolla monenlaista, puhumattakaan erinomaisista ruokailupaikoista. Majoittua voit lähes mielesi mukaan hyvässä hotellissa tai teltassa. Saimaa ja muut järvet houkuttelevat uimareita ja saunojia, vaikka sitten vuokraamaan mökin. Veneilijöille riittää tutkittavaa ja lenkkeilijöille vaellusmaastoa. Imatralla voi myös hiihtää jo syksystä, siellä lienee Suomen ainoa tekolumesta tehty ulkoilmalatu. Karjalaiset ihmiset ovat iloisia ja puheliaita, täältä löytää helposti juttukaverin. Tuutha siekii?