Etsi sinulle sopivin majoitus
Pohjois-Karjala
Yhdellä haulla suosituimmat palvelut
Helppo ja nopea
Aloita majoituspaikan etsintä yläpuolelta
Vertailussa mukana
Pohjois-Karjalan maakunta on nykyinen hallinnollinen osa laajaa itäsuomalaista Karjalan aluetta. Se jakaa Venäjän Karjalan tasavallan kanssa maarajaa monta sataa kilometriä. Pohjois-Karjala on Suomen neljänneksi suurin maakunta, jossa asuu reilu 160 000 ihmistä 12 eri kunnan alueella. Näistä viidellä on kaupungin status. Nämä kaupungit ovat Kitee, Lieksa, Nurmes, Outokumpu sekä Pohjois-Karjalan suurin kaupunki ja maakuntakeskus Joensuu.
Pohjois-Karjala on vierailijalle erityisen kiinnostava alueen kulttuurihistorian puolesta. Karjalan laulumaat ovat jo Kalevalan ajoilta tunnettu käsite ympäri Suomea, jolla viitataan alueen rikkaaseen esittävään taiteeseen, erityisesti runouteen ja suulliseen kerrontaperinteeseen. Pohjois-Karjalan alueelta tuleekin paljon tärkeitä panoksia koko maan kulttuurikaanoniin. Myös alueen ruokakulttuuri on runsas niin ruokalajien kuin myös erilaisten valmistustapojen kautta.
Pohjois-Karjalan suurin asutuskeskus on Joensuu, jossa asuu noin 57 000 ihmistä. Koko Joensuun keskustaajaman eli Joensuun, Kontiolahden sekä Liperin kuntien alueella asukkaita on reilu 67 000. Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueella. Kaupunkia halkoo kaunis Pielisjoki, joka yhdistää Pohjois-Karjalan kaksi suurinta järveä, Pielisen ja Pyhäselän. Kaupunkina Joensuu tunnetaan muun muassa sen yliopistosta sekä perinteisestä kesäisestä rockfestivaalitapahtumastaan Ilosaarirockista.
Alueen muut kaupungit ovat Suomen mittakaavassa joko varsin pieniä tai keskikokoisia kaupunkeja. Monia Pohjois-Karjalan entisiä taajamia on myös yhdistelty viime vuosikymmenien aikana isommiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi entinen Tuupovaaran kunta on nykyään osa Joensuun kaupunkia ja Valtimon kunta osa Nurmesta. Pohjois-Karjalassa on luotu erityisesti suurempia seutukuntia, joissa ideana on ollut erityisesti yhdistää palveluita ja helpottaa kuntien yhteistyötä.
Yksi Suomen suosituimmista bändeistä, Leevi and the Leavings, lauloi jo eräässä 1980-luvun suosikkihitissään lähtevänsä Pohjois-Karjalaan. Muusikkoja on Pohjois-Karjalasta ponnahtanut maailmalle aikojen kuluessa paljon. Esimerkiksi kansainvälisestikin huippusuosittu metalliyhtye Nightwish on kotoisin Kiteeltä. Hassisen Kone -bändi sekä sen keulakuva Ismo Alanko sekä hänen veljensä Ilkka Alanko Neljä Ruusua -yhteineen ovat sen sijaan lähtöisin Joensuusta.
Yksi Pohjois-Karjalan merkittäviä yhtyeitä on myös Rääkkylästä kotoisin oleva Värttinä. Yhtye tunnetaan folkmusiikkipiireissä myös ulkomailla. Värttinä on tehnyt jo monen vuosikymmenen ajan mukaansatempaavan kansanmusiikkinsa myötä myös laajemmalle yleisölle tutuksi karjalan murretta ja kieltä, naisten perinteisiä laulutapoja sekä runolaulantaa. Rääkkylästä on kotoisin myös Esa Pakarinen, yksi sotien jälkeisen Suomen kuuluisimmista kansanviihdyttäjistä varsinkin rillumarei-kuplettiperinteen ja elokuvien saralla.
Ilosaarirock on Pohjois-Karjalan todennäköisesti tunnetuin vuotuinen tapahtuma. Se on Suomen toiseksi vanhin rockmusiikkifestivaali ja järjestetään pitkälti vapaaehtoisvoimin, mikä tekee paikan tunnelmasta erittäin mukavan ja osallistuvan. Ilosaarirock järjestetään perinteisesti heinäkuun toisena viikonloppuna Joensuussa Laulurinteen kesäjuhlakeskuksessa. Tällä mittavalla alueella järjestetään myös paljon muitakin tapahtumia, esimerkiksi Joensuun Gospel-festivaalit sekä erilaisia näyttelyitä ja kiertävien sirkusten esityksiä.
Kotimaiseen kansanmusiikkiin hurahtaneiden kannattaa myös ehdottomasti suunnata Pohjois-Karjalaan ainakin kerran elämässä. Alueella on nimittäin voimissaan myös kansanmusiikkiperinne. Siellä voi esimerkiksi kuulla perisuomalaisen instrumentin kanteleen soittoa, jota opetetaan myös ammatillisesti Joensuun konservatorian kansanmusiikin linjalla. Taidemusiikin puolella järjestetään Pohjois-Karjalassa myös esimerkiksi Lieksan Vaskiviikot, jotka keräävät kaupunkiin vaskimusiikin parhaita muusikoita ympäri maailmaa.
Erityisesti Suomen kansallislajia pesäpalloa pelataan Pohjois-Karjalassa varsin paljon. Esimerkiksi Kiteen Pallo ja Joensuun Maila pelavat pesäpallon korkeimmalla sarjatasolla eli Superpesiksessä. Lisäksi Pohjois-Karjalan Kontiolahdella nähdään välillä biathlonin eli ampumahiihdon maailmancupin jännittäviä osakilpailuja. Joensuussa sijaitsee lisäksi ravirata. Siellä hevosurheilun kilpailijat kokoontuvat niin lämminveristen erityisajoihin kuin joinakin vuosina myös yhteen Suomen suurimmista yleisötapahtumista, Kuninkuusraveihin.
Pohjois-Karjalasta ei oikeastaan voi puhua ilman, että mainitsee alueen merkittävää ruokakulttuuria. Tähän kulttuuriin kuuluu myös erityisesti pidot sekä kuuluisa karjalainen vieraanvaraisuus, eli vieraita kestitään ylenpalttisesti monenlaisilla herkuilla. Ruoka on myös edelleen yleinen tuominen muiden luona kyläillessä. Esimerkiksi rotinat on vanha karjalainen tapa, jossa sukulaiset ja muut läheiset vievät vastasynnyttäneelle äidille kaikenlaisia ruokia, esimerkiksi leivonnaisia.
Pohjois-Karjalassa tunnetaan paljon erilaisia piirakoita. Karjalanpiirakat lienevät kaikille tuttuja. Pohjois-Karjalassa käytetään niistä joskus nimiä kalitta tai sipanniekku. Sultsinoita valmistetaan ruistaikinan ja erilaisten suolaisten täytteiden avulla. Vatruska taas on perunapohjainen piiras, jonka täytteet vaihtelevat paikkakunnasta riippuen. Esimerkiksi Ilomantsissa se täytetään yleensä riisitäytteellä. Piirakoita ja muita herkkuja pääsee maistelemaan vaikkapa eri Pohjois-Karjalan toreilla.
Pohjois-Karjalan luontokohteista tunnetuin on Koli, joka jakautuu Joensuun, Lieksan ja Kontiolahden alueille. Se on myös yksi Suomen kuuluisimmista kansallispuistoista ja käsittää noin 3 000 hehtaaria kauniita, korkeita vaaramaisemia, luolia, suoalueita, vesistöjä, kesällä kukkuvia ahoja sekä esimerkiksi Pielisen saaria. Koli käsittää lisäksi myös kulttuurivyöhykkeen vanhoine rakennuksineen. Tällä vyöhykkeellä säilötään esimerkiksi muistoja alueen perinteisestä kaskikulttuurista.
Muita retkeilyyn sopivia paikkoja ovat Pohjois-Karjalassa esimerkiksi Patvinsuon kansallispuiston suokierrokset ja lakkakierrokset, Kesonsuon keidas tai Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa. Alueen reiteistä osa soveltuu hyvin esimerkiksi koko perheen vaelluksille. Tällainen reitti on esimerkiksi Lakkapolku Patvinsuolla. Toiset taas, varsinkin kansallispuiston reitit, ovat korkeuserojensa vuoksi haastavampia, eivätkä välttämättä sovellu liikuntarajoitteisille tai aivan pienille lapsille.
Pohjois-Karjalan alueella matkailijaa hemmotellaan monenlaisilla vaihtoehdoilla. Valamon munkkiluostari on varmasti mieleenjäävä hengellinen vierailukohde. Aktiviteettien puolesta Pohjois-Karjalassa taas voi kokeilla esimerkiksi niin potkukelkkasafaria tai koiravaljakkoajelua erämaissa, lumikenkäilyä tai miksei vaikka karjalanpiirakoiden leipomista. Laskettelemaan ja lumilautailemaan pääsee Mustavaaran laskettelukeskuksessa Joensuun ja Ilomantsin välissä. Murtomaahiihdon ystäville löytyy latuja melkein mistä hyvänsä. Kolilla hiihtomaisevat ovat tietysti erityisen hienoja.
Moni matkaaja ei välttämättä tiedä, että Pohjois-Karjalassa on myös mahdollista päästä oppimaan ja luomaan erilaisia teoksia tai projekteja hieman pidemmäksikin aikaa. Esimerkiksi ortodoksisen kulttuurin keskus Valamon luostari tarjoaa erilaisia kursseja, joille voi ilmoittautua esimerkiksi oppimaan ikonien maalausta tai kirkkolaulua. Lisäksi Pohjois-Karjalassa toimii kansainvälisiä residenssejä taiteilijoille ja/tai tutkijoille. Sellaisia löytyy esimerkiksi Outokummusta.
Pohjois-Karjalassa majoituskohteita riittää niin lyhyisiin piipahduksiin kuin myös pidempään oleiluun. Vuokralla on paljon mökkejä erikokoisille seurueille. Joensuussa ja Kolin alueella varsinkin on riittävästi hotellivuodepaikkoja. Kesäisin alueella voi majoittua vaikka kansallisromanttisesti aitoissa esimerkiksi Kolin Ryynänen -kohteessa tai Kuivalan Islanninhevostallilla. Muunlaista persoonallista erityismajoitusta arvostava taas ilahtunee esimerkiksi Kotakylä Menninkäisestä Juuan kunnassa tai StarNights of Karelia -elämysvaunuista Kontiolahdella.
Mikäli kaipaa rentoutumista kylpylöissä, onnistuu se Pohjois-Karjalassa useammassa paikassa. Kolin kauniiden maisemien keskellä sijaitsee esimerkiksi Break Sokos Hotel Koli. Siellä joihinkin huoneisiin kuuluu myös oma sauna. Pielisen rannalla taas sijaitsee Break Sokos Hotel Bomba. Tämän hotellin kylpylästä löytyy myös yksi perinteinen karjalainen sauna eli kyly. Siihen kuuluvat esimerkiksi mustat seinät.
Pohjois-Karjalaan pääsee niin Suomen sisältä kuin Venäjältä esimerkiksi Niiralan rajaylityspaikan kautta. Joensuun lentokentälle taas lentää Finnair ainakin Helsingistä. Sieltä myös lennetään välillä charter-lentoja varsinkin Turkin rantalomakohteisiin. Kiskoja pitkin Joensuuhun pääsee kätevästi niin lännestä kuin etelästä. Myös esimerkiksi Kiteellä on rautatieasema. Autolla taas suurin osa matkailijoista ajaa valtatie 5:ttä pitkin. Alueelle pääsee myös linja-autojen pikavuoroilla.
Pohjois-Karjala on kaunis matkailukohde ympäri vuoden. Talvisin siellä ei lumen ja pakkasen puolesta yleensä juuri ole puutetta, sillä siellä vallitsee mannerilmasto. Kesällä taas paikka puhkeaa varsinkin erilaisten musiikki- ja toritapahtumiensa puolesta henkiin paljon suuremmalla vaihteella. Konsertteja ja esimerkiksi näytelmiä on kuitenkin nähtävissä erityisesti kaupungeissa ympäri vuoden. Kolin kansallismaisemista taas nauttii talvellakin vaikkapa hiihtäen tai lumikenkäillen.
Pohjois-Karjalaan matkaajille jää alueen luonnon, kulttuurin ja tapahtumien puolesta varmasti paljon muistoja, mutta monen matkaajan sydämen vievät erityisesti alueen ihmiset. Karjalaisten vieraanvaraisuus ja ystävällinen luonne on tunnettu kautta maamme historian, eivätkä ne ole kadonneet alueelta edelleenkään. Myös alueen elävä murre jäävät monelle mieleen. Sitä vaalitaan myös paljon Pohjois-Karjalan rikkaassa kulttuuriperinteessä, kuten musiikissa, runoudessa ja kirjallisuudessa.
@ Copyright2022 https://www.suomimajoitus.fi