Vertaa ja varaa paras majoitus Lappi

Lappi on Suomen maakunnista pohjoisin. Pinta-alaltaan se on lähes 100 000 neliökilometrin laajuinen, mikä tarkoittaa että Lappi on kooltaan suurempi kuin monet Suomen muista maakunnista yhdistettynä. Rekisteröityjä asukkaita Lapissa on reilut 176 000. Ihmismäärä Lapissa yleensä kuitenkin kasvaa nykyisin huomattavasti varsinkin talvikaudella, kun Lapin eri matkailukeskuksiin saapuu suuri määrä niin työntekijöitä ulkomaita myöten kuin myös paljon kansainvälisiä matkailijoita. Lappia onkin kutsuttu Suomen matkailun veturiksi viime vuosina.

Lapissa vetää ihmisiä ehdottomasti eniten puoleensa sen monin paikoin täysin koskematon luonto. Joskus puhutaan jopa 'Lapin hulluudesta' eli selittämättömästä kaipuusta pohjoisen maisemiin. Lumen ja revontulien lisäksi Lapin arktisella kauneudella on kuitenkin monenlaista sävyä sen eri osissa. Esimerkiksi Itä-Lapissa Sallan ja Savukosken alue tunnetaan erityisesti erämaamaisemasta, johon kuuluu kuusimetsää, vaaroja sekä jokia. Aivan pohjoisimmissa osissa Lappia puusto taas on hyvin matalakasvuista ja harvaa, ja maisemaa hallinnoivat jylhät tunturit ja niiden väliset laaksoalueet.

Lapin kaupungit ja kylät

Lapissa on neljä virallista kaupunkia: Rovaniemi, Kemijärvi, Kemi sekä Tornio. Näistä ensimmäinen on sen maakuntakeskus ja Lapin suurin kaupunki. Tornio on taas Lapin vanhin kaupunki. Se on perustettu jo vuonna 1621. Tornio tekee paljon yhteistyötä sen kaksoiskaupunkina pidetyn Haaparannan kanssa Ruotsin puolella Torniojokilaaksossa. Torniosta 25 kilometriä etelämmässä sijaitsevan Kemin taas ovat tehneet tutuksi sen kuuluisa lumilinna sekä jäänmurtaja Sampo. Kemin yhdistää Lapin pienimpään viralliseen kaupunkiin Kemijärveen mikäpä muukaan kuin Suomen pisin joki, Kemijoki.

Lappi on harvaan asuttu ja sen kaupunkien ulkopuolella suurin osa ihmisistä asuu pienissä, muutaman tuhannen ihmisen kunnissa. Näistä Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnan sisällä kuuluvat saamelaisalueeseen. Suomen valtion rajojen sisällä saamelaisia elää noin 10 000, joista noin puolet tällä saamelaisalueella eli Saamenmaalla. Tällä alkuperäiskansan elin- ja kulttuurialueella puhutaan suomen lisäksi kolmea eri saamelaiskieltä. Tämä tekee esimerkiksi Saamelaiskäräjien kokoontumispaikasta Inarista Suomen ainoan nelikielisen kunnan.

Luonto on Lapin paras nähtävyys ja monen inspiraation lähde

Lapin tärkeimmät nähtävyydet ovat ehdottomasti sen luonto ja vaikuttavat vuodenajat. Missään Suomessa ei pakkanen pauku kovemmin eikä ruska loista komeammin kuin pohjoisessa. Lapin ja koko Suomen pakkasennätys on -51,5 astetta, ja se mitattiin vuonna 1999 Kittilän Pokan kylässä. Kylmyyden lisäksi Lapissa voi kokea täydellisen kaamoksen eli polaariyön, jolloin aurinko ei nouse kuukausiin ollenkaan horisontin yli. Yleensä suuret lumihanget, valosaasteeton tähtitaivas ja varsinkin revontulet tekevät kuitenkin kaaoksesta omalla tavallaan hyvin kauniin ja erikoisen vuodenajan.

Valoisa vuodenaika on Lapissa kuitenkin lähes yhtä dramaattinen kuin talvi. Keväisin kun jäät lähtevät murtumaan, tulevat monet seuraamaan tätä vaikuttavaa luonnon näytöstä joskus pitkienkin matkojen takaa. Tätä tapahtumaa seurataan esimerkiksi Suomen ja Norjan välisellä rajajoella Tenolla. Jäidenlähtö on Lapissa yhdessä nopeasti kasvavan valon määrän kanssa selkeä kevään merkki pitkän talven jälkeen. Lumimäärän puolesta kevät kun tulee Lapissa yleensä useita viikkoja, joskus kuukausia myöhemmin kuin eteläisemmässä Suomessa.

Lapin kesäyön taikaa

Lapin luonto on inspiroinut taiteilijoita ja kulkureita aina Eino Leinosta ja Tapio Rautavaarasta alkaen. Tämä inspiraatio jatkuu nykyäänkin. Esimerkiksi Lapin kesän keskiyön aurinko taas on niin erityinen ilmiö, että sen mukaan on myös nimetty Midnight Sun Film Festival. Tämä Suomen kuuluisin kansainvälinen elokuvafestivaali järjestetään juhannuksen aikaan Sodankylässä. Sen rakkaudella luotu ohjelmisto, täysin ainutlaatuinen miljöö ja tunnelma houkuttelee Lappiin joka vuosi elokuva-alan kovia tekijöitä ja filmifaneja aina ulkomaita myöten.

Aktiviteetteja Lapissa

Lapin perinteinen tukkien uitto ja niiden mukana tukkijätkäkulttuuri on kadonnut 1960-luvun jälkeen, mutta yksi vanhan maailman aktiviteetti on säilynyt pohjoisessa edelleen: kullanhuuhdonta. Kultaa huuhdotaan Inarin ja Sodankylän alueilla. Sodankylän Tankavaarassa on järjestetty myös kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailuita. Muitakin hauskoja sulan kauden aktiviteetteja Lapista löytyy. Opastettu tai vapaampi erämaapatikointi tuskin koskaan poistuvat suosiosta. Vauhtia ja jännitystä tarjoavat lisäksi esimerkiksi koskenlasku tai tunturipyöräily. Ainakin Levillä ja Ylläksellä on tarjolla hissiavusteista alamäkipyöräilyä.

Vaikka luonto nukkuu, talvella toiminta Lapissa herää todella henkiin. Joulupukin Pajakylästä Rovaniemellä on tullut jotakuinkin maailman joulukeskus, joka vetää päivittäin bussilasteittain turisteja ympäri maailmaa. Lapin monet eri hiihtokeskukset houkuttelevat niin laskettelun, lumilautailun kuin murtomaahiihdonkin ystäviä. Lapin tunnetuimmat laskettelukeskukset ovat Levi (Kittilässä), Ylläs (Kolarissa) ja Pyhä (Pelkosenniemellä). Kiistely siitä, että kuuluuko Kuusamo kulttuurillisesti Lappiin vai ei, saattaa jatkua, mutta monet pitävät silti Kuusamolla sijaitsevaa Rukaa yhtenä Lapin parhaista hiihtokeskuksista.

Majoituskohteita hemmotteluun ja itsensä haastamiseen

Suurin osa Lapin vierailijoista yöpyy hotelleissa tai vuokramökeissä. Mikäli kuitenkin vaellustaidot ovat kunnossa ja seikkailu kiinnostaa, voi Lapissa majoittua myös jokamiehen oikeuksin. Telttamajoitus voi olla vaihtoehto, jos telttaa jaksaa kantaa ja se soveltuu Lapin lämpötiloihin. Lisäksi Lapissa on Metsähallituksen omistamia autiotupia levähdyskäyttöön. Kannattaa kuitenkin tarkistaa etukäteen, missä tuvissa todella saa yöpyä ja onko niissä makuulaverit. Tupaetikettiin kuuluu tilan antaminen uusille tulijoille, ja että tuvissa yövytään maksimissaan vain pari yötä.

Liikunnasta ei tarvitse Lapin lomailijan välttämättä edes välittää. Sinne voi aivan yhtä hyvin mennä nauttimaan vaikkapa kylpylälomasta esimerkiksi Levi Hotel Spassa. Myös ainutlaatuista tunnelmaa voi kokea Lapin erilaisissa luksusmajoituskohteissa. Jotkut matkailualan yrittäjät ovat rakennuttaneet erityisesti ulkomaalaisten vieraiden makuun esimerkiksi glamping-tyylisiä lämpöeristettyjä telttoja ja asuntoautoja, jotka voi parkkeerata vaikka järven jäälle tähtitaivaan alle. Erilaisissa hulppeissa lasi-igluissa taas voi loikoilla vuoteella samalla, kun katselee revontuliloistoa. Näitä lasi-igluja tarjoavat ainakin Kakslauttanen Arctic Resort Saariselällä.

Lapin kehitys köyhästä läänistä eksoottiseksi vetonaulaksi

Lappi on kokenut viime vuosikymmeninä todellisen muodonmuutoksen. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten sitä pidettiin etelästä katsottuna yhtenä Suomen köyhimmistä ja syrjäisemmistä alueista. Alueen alkuperäiskansa saamelaiset eivät pitkään aikaan saaneet ansaitsemaansa kunnioitusta alueen sisälläkään. Lisäksi osa Lapista tuhoutui täysin sekä menetti suuria alueita toisessa maailmansodassa. Sotatuhoja seurasi kuitenkin tarmokas jälleenrakennus, jota varten Lappiin muutti paljon väkeä etelämmästä. Esimerkiksi Rovaniemi luotiin käytännössä kokonaan uudelleen. Tämän jälleenrakennuksen suunnitteli Suomen kuuluisin arkkitehti Alvar Aalto.

Lapin kehitys näkyy viime vuosina erityisesti sen matkailun kasvamisessa, joka on suorastaan räjähtänyt. Turistit ympäri maailmaa ovat hullaantuneet pohjoisen taiasta ja ainutlaatuisista kokemuksista, kuten porojen tai huskyjen silittelystä. Lapin romantiikka ei kuitenkaan ole matkailussakaan mikään uusi keksintö, vaan sillä on kotimaassakin pitkät perinteet. Lapin avarat maisemat ja puhdas ilma ovat vetäneet seikkailijoita puoleensa jo ennen kuin Suomen valtio oli virallisesti olemassa. Lisäksi erityisesti 1940- ja 1950-luvun Suomi-filmit ihannoivat Lapin kultaryntäyksen aikaa erityisesti Lemmenjoella.

Lappi asuinpaikkana

Vaikka Lapin matkailuala onkin kärsinyt muiden maakuntien tavoin valtavasti koronakriisistä, ei Lapin pitkän ajan tulevaisuus onneksi näytä välttämättä laisinkaan synkältä. Digitaalisten palveluiden paraneminen sekä työelämän jatkuva siirtyminen verkkoon nimittäin mahdollistaa monen ihmisen unelman: tilapäisen tai pysyvän muuton Lappiin. Ruuhka-Suomeen verrattuna tämän maakunnan todellisia valtteja ovat jo mainittujen seikkailu- ja elämysmahdollisuuksien lisäksi nimittäin sen tilavuus sekä edullisemmat hinnat asunnoille. Ja voihan pahasta Lapin hulluudesta kärsivä hakea sinne myös opiskelemaan Lapin yliopistoon tai Lapin ammattikorkeakouluun.

Maakuntana Lappi on todellinen helmi: ainutlaatuinen, kiehtova ja kaunis. Jos pitkät välimatkat eivät haittaa, kannattaa jokaisen käydä siellä ainakin kerran elämässä. Lapissa hurmaa maisemien lisäksi nimittäin helposti myös yksi tärkeä seikka: sen asukkaat. Lappilaiset tunnetaan usein vieraanvaraisina ja auttamisenhaluisina. Toista ei koskaan jätetä ulos kylmään, vaan vieraat ovat yleensä tervetulleita. Oikein mieluisat vieraat saattavat jopa päästä laavukahveille tai maistamaan leipäjuustoa lakkahillolla, itseleivottua ohrarieskaa tai muita Lapin perinneherkkuja.